Pitkien
etäisyyksien ja harvan asutuksen Suomessa maakuntien saavutettavuus
on niiden elinehto. Alueiden omat vahvuudet ja elinkeinot ja tätä
kautta myös positiivinen työllisyyskehitys saadaan täyteen
potentiaaliinsa vahvassa yhteydessä muuhun maahan. Ihmisten
liikkuminen kuin myös tavaroiden esteetön pääsy markkinoille,
niin kiskoilla kuin maanteillä, ovat elinvoimaisen maakunnan
perusedellytyksiä. Samoin tulee muistaa, että yhä enenevässä
määrin asian liikkuvat sähköisenä tietoverkossa, joten tässäkin
mielessä kapasiteetin tulee olla riittävä.
Liikenne-
ja viestintäministeriössä on parhaillaan valmistelussa asetus
Suomen liikenteen runkoverkoksi. Runkoverkon muodostaisivat ne
maantiet ja rautatiet, joiden katsotaan yhdessä muodostavan
valtakunnallisesti merkittävän liikenteen kokonaisuuden ja joiden
palvelutasoon pyritään vahvemmin panostamaan. Pohjois-Karjalan
osalta muutoksen vaatii se, että Karjalan rataa Lappeenrannan ja
Joensuun välillä ei runkoverkkoon henkilöliikenteen osalta ole
sisällytetty merkittävistä matkustajamääristä huolimatta.
Myöskään Niiralan rajanylityspaikan liikenneväyliä ei oltu
noteerattu. Nyt tarvitaan vahvaa edunvalvontaan asian korjaamiseksi,
jotta Pohjois-Karjala ei jää pussinperäksi.
Kolmen
tunnin junayhteys niin Joensuusta kuin Kuopiosta Helsinkiin tulee
myös vahvasti nostaa mukaan tulevaisuuden liikenneverkon
suunnitteluun. Esimerkiksi Joensuun asema merkittävänä
yliopistokaupunkina ja Suomen metsäpääkaupunkina tarvitsee
lentoyhteyden rinnalle myös nopean junayhteyden Helsinkiin. Kouvolan
ja Porvoon kautta rakennettava uusi ratayhteys mahdollistaisi kolmen
tunnin yhteyden Helsinkiin ja samalla kiinteästi yhdistäisi koko
Itä-Suomen pääkaupunkiseutuun. Tällä olisi kauaskantoisia
seurauksia, niin asuntotuotannon, ympäristön kuin alueiden
elinvoimaisuuden kannalta.
Liikenteen
kehittäminen heijastuu vahvasti alueiden elinvoimaisuuteen,
houkuttelevuuteen ja työllisyyteen. Siksi työn tulee olla
pitkäjänteistä ja tarvitaan vaalikaudet ylittävä suunnitelma,
johon eri osapuolten tulee voida sitouta ennakoitavuuden ja
rahoituksen varmistamiseksi, sekä liikenneverkon korjausvelan
pienentämiseksi.
Nyt
parhaillaan eduskuntapuolueiden kesken ovat käynnissä keskustelut,
joilla pyritään luomaan edellytykset tulevaisuudessa Ruotsin mallin
mukaan sitoutua jopa 12 vuoden suunnitelmiin liikenteemme
kehittämisessä. Tällöin myös kustannusten jakautuminen
pidemmälle aikavälille mahdollistaisi kunnianhimoisempien
hankkeiden läpiviennin, sekä verkon kehittämisen laajempi
kokonaisuuskuva mielessä.
Kommentit
Lähetä kommentti