Siirry pääsisältöön

Hyvä yhteydet maakunnan elinehto



Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Suomessa maakuntien saavutettavuus on niiden elinehto. Alueiden omat vahvuudet ja elinkeinot ja tätä kautta myös positiivinen työllisyyskehitys saadaan täyteen potentiaaliinsa vahvassa yhteydessä muuhun maahan. Ihmisten liikkuminen kuin myös tavaroiden esteetön pääsy markkinoille, niin kiskoilla kuin maanteillä, ovat elinvoimaisen maakunnan perusedellytyksiä. Samoin tulee muistaa, että yhä enenevässä määrin asian liikkuvat sähköisenä tietoverkossa, joten tässäkin mielessä kapasiteetin tulee olla riittävä. 

Liikenne- ja viestintäministeriössä on parhaillaan valmistelussa asetus Suomen liikenteen runkoverkoksi. Runkoverkon muodostaisivat ne maantiet ja rautatiet, joiden katsotaan yhdessä muodostavan valtakunnallisesti merkittävän liikenteen kokonaisuuden ja joiden palvelutasoon pyritään vahvemmin panostamaan. Pohjois-Karjalan osalta muutoksen vaatii se, että Karjalan rataa Lappeenrannan ja Joensuun välillä ei runkoverkkoon henkilöliikenteen osalta ole sisällytetty merkittävistä matkustajamääristä huolimatta. Myöskään Niiralan rajanylityspaikan liikenneväyliä ei oltu noteerattu. Nyt tarvitaan vahvaa edunvalvontaan asian korjaamiseksi, jotta Pohjois-Karjala ei jää pussinperäksi.   

Kolmen tunnin junayhteys niin Joensuusta kuin Kuopiosta Helsinkiin tulee myös vahvasti nostaa mukaan tulevaisuuden liikenneverkon suunnitteluun. Esimerkiksi Joensuun asema merkittävänä yliopistokaupunkina ja Suomen metsäpääkaupunkina tarvitsee lentoyhteyden rinnalle myös nopean junayhteyden Helsinkiin. Kouvolan ja Porvoon kautta rakennettava uusi ratayhteys mahdollistaisi kolmen tunnin yhteyden Helsinkiin ja samalla kiinteästi yhdistäisi koko Itä-Suomen pääkaupunkiseutuun. Tällä olisi kauaskantoisia seurauksia, niin asuntotuotannon, ympäristön kuin alueiden elinvoimaisuuden kannalta.   

Liikenteen kehittäminen heijastuu vahvasti alueiden elinvoimaisuuteen, houkuttelevuuteen ja työllisyyteen. Siksi työn tulee olla pitkäjänteistä ja tarvitaan vaalikaudet ylittävä suunnitelma, johon eri osapuolten tulee voida sitouta ennakoitavuuden ja rahoituksen varmistamiseksi, sekä liikenneverkon korjausvelan pienentämiseksi.

Nyt parhaillaan eduskuntapuolueiden kesken ovat käynnissä keskustelut, joilla pyritään luomaan edellytykset tulevaisuudessa Ruotsin mallin mukaan sitoutua jopa 12 vuoden suunnitelmiin liikenteemme kehittämisessä. Tällöin myös kustannusten jakautuminen pidemmälle aikavälille mahdollistaisi kunnianhimoisempien hankkeiden läpiviennin, sekä verkon kehittämisen laajempi kokonaisuuskuva mielessä.
 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kunnianhimoisemman työllisyyspolitiikan aika

Suomen talous on viimein lähtenyt kasvuun. Nyt on pidettävä huolta, että se ei jää vain eteläisen Suomen tai länsirannikon yksinoikeudeksi. Itä-Suomi painii edelleen synkkien työttömyyslukujen kanssa ja hallituksen säästöpäätökset niin työllisyysrahoista kuin koulutuksesta ovat viemässä työkaluja vaikuttaa niihin. Talouden näkymä on varsin erilainen, katsoo sitä Helsingistä tai Valtimolta käsin. Pohjois-Karjala on jo jonkun aika ollut eräs maamme synkimpiä työttömyysalueita. Syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maakunnan työvoimasta 12,4% oli työtä vailla. Tämä tarkoittaa lähes 10 000 ihmistä. Heistä noin puolet on erilaisten työllisyyspalveluiden piirissä tällä hetkellä. Aktiivisilla palveluilla maakunnassa ollaan saatu pitkässä juoksussa merkittäviä tuloksia, mutta jotta pääsisimme työllisyyskehityksessä muun maan vauhtiin, tarvitaan lisää tukea ja erilaisia voimavaroja.      Suomessa käytetään kokonaisuudessaan edelleen huomattavasti vähemmän resursseja aktiivi

Hyvää Vappua!

Ajatuksia vapunaattona: Ei enää koskaan Kaikkien sotien jälkeen on vallinnut yleinen vankka mielipide, että ei enää koskaan. Sodat eivät ole enää moneen miesmuistiin olleet vain sotilaiden välisiä, vaan raskaimman osan kantaa siviiliväestö, lapset, vanhukset ja naiset. Tämän näemme tälläkin hetkellä päivittäin maailman konfliktipesäkkeillä, pahimpana Syyria. Tänä vuonna olemme Suomessa viettäneet vuoden 1918 muistovuotta. Itselleni vuoden 1918 tapahtumien taustat ja syyt, jotka johtivat osan työväestöä nousemaan vallitsevia oloja vastaan jopa asein, selittää ehkä selvimmin Täällä Pohjantähden alla trilogian ensimmäisen osan kohtaus, jossa Jussi Koskelalta viedään iso osa itse raivatun pellon parhaista osista pappilan tarpeisiin. Jussi on raivannut pellon perheensä elämän turvaamiseksi oman terveytensä menettäen. Torppareilla, kaupungin tai maaseudun työläisistä puhumattakaan, ei ollut mitään oikeuksia omaan työhönsä tai sen hedelmiin. Työlainsäädäntöä ei ollut, ei myösk