Siirry pääsisältöön

Kunnianhimoisemman työllisyyspolitiikan aika



Suomen talous on viimein lähtenyt kasvuun. Nyt on pidettävä huolta, että se ei jää vain eteläisen Suomen tai länsirannikon yksinoikeudeksi. Itä-Suomi painii edelleen synkkien työttömyyslukujen kanssa ja hallituksen säästöpäätökset niin työllisyysrahoista kuin koulutuksesta ovat viemässä työkaluja vaikuttaa niihin. Talouden näkymä on varsin erilainen, katsoo sitä Helsingistä tai Valtimolta käsin.



Pohjois-Karjala on jo jonkun aika ollut eräs maamme synkimpiä työttömyysalueita. Syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maakunnan työvoimasta 12,4% oli työtä vailla. Tämä tarkoittaa lähes 10 000 ihmistä. Heistä noin puolet on erilaisten työllisyyspalveluiden piirissä tällä hetkellä. Aktiivisilla palveluilla maakunnassa ollaan saatu pitkässä juoksussa merkittäviä tuloksia, mutta jotta pääsisimme työllisyyskehityksessä muun maan vauhtiin, tarvitaan lisää tukea ja erilaisia voimavaroja.     



Suomessa käytetään kokonaisuudessaan edelleen huomattavasti vähemmän resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuin muissa pohjoismaissa. Meillä raha ohjautuu työttömyyden seurausten lievittämiseen työttömyyskorvausten kautta, mutta itse työttömyyden pois hoito on meillä aliresursoitua. Tarvitsemme vahvemman otteen aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan ja selvästi vahvempia panostuksia työnvälitykseen sekä palkkatuen turvaamiseen. Näin meillä olisi vahvemmat työkalut työllisyyskehityksemme turvaamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen. 



Nykyinen hallitus on valitettavasti käytännössä ajanut sosialidemokraattien viime hallituksessa luoman nuorisotakuun rahoituksen alas. Hankalassakin taloudellisessa tilanteessa sillä pystyttiin varsin hyvin auttamaan nuoria joko työn, harjoittelun tai koulutuksen piiriin, eivätkä he näin ollen jääneet tyhjän päälle. Paljon kehuja malli sai juuri siitä, että sillä pystyttiin katkaisemaan monen nuoren työttömyysjakso ennen sen pitkittymistä. Nuorisotakuun elvyttäminen tulee nostaa vahvasti tulevan politiikan keskiöön.



Muuttuvien työmarkkinoiden, koventuneen kansainvälisen kilpailun ja työllisyysasteen kestävän nostamisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että vahvistamme osaamisen ja sivistyksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen pohjaa. Suomi kilpailee maailmalla laadulla, osaamisella ja korkealla jalostusasteella. Vientivetoisena kansantaloutena tämä on meille elintärkeää.



Vahva työllisyyskehitys tarvitsee tuekseen ihmisten tukemista, ei tönimistä. Kestävää työllisyyttä luodaan tukemalla ihmisiä koulutuksen kautta ja liikkuvuuteen kannustamalla. Keskeistä on toteuttaa niitä positiivisia rakennemuutoksia, jotka tukisivat työllisyyttä ja työtä etsiviä ihmisiä.  





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hyvää Pääsiäistä!

Terveiset Pielisen jäältä.




Hyvää Vappua!

Ajatuksia vapunaattona:


Ei enää koskaan
Kaikkien sotien jälkeen on vallinnut yleinen vankka mielipide, että ei enää koskaan. Sodat eivät ole enää moneen miesmuistiin olleet vain sotilaiden välisiä, vaan raskaimman osan kantaa siviiliväestö, lapset, vanhukset ja naiset. Tämän näemme tälläkin hetkellä päivittäin maailman konfliktipesäkkeillä, pahimpana Syyria.
Tänä vuonna olemme Suomessa viettäneet vuoden 1918 muistovuotta. Itselleni vuoden 1918 tapahtumien taustat ja syyt, jotka johtivat osan työväestöä nousemaan vallitsevia oloja vastaan jopa asein, selittää ehkä selvimmin Täällä Pohjantähden alla trilogian ensimmäisen osan kohtaus, jossa Jussi Koskelalta viedään iso osa itse raivatun pellon parhaista osista pappilan tarpeisiin. Jussi on raivannut pellon perheensä elämän turvaamiseksi oman terveytensä menettäen. Torppareilla, kaupungin tai maaseudun työläisistä puhumattakaan, ei ollut mitään oikeuksia omaan työhönsä tai sen hedelmiin.
Työlainsäädäntöä ei ollut, ei myöskään oikeusvaltiota …

Raideliikenne aluekehityksen veturiksi

”Kolmen tunnin junamatkan toteuttaminen Helsingistä Joensuuhun ja Kuopioon on tärkeä Itä-Suomen elinvoiman lisäämiseksi” sanoi joensuulainen kansanedustaja Riitta Myller (sd) eduskunnan aluepoliittisessa keskustelussa keskiviikkona.
Kouvolan kautta rakennettava oikorata toisi paitsi rakentamista, asumista ja työpaikkoja kaikkien radan varren kaupunkien asemien läheisyyteen, se mahdollistaisi myös pääkaupunkiseudun raideliikenteen kehittämisen pääradan ratakapasiteettia lisäämällä.
Aluepolitiikan näkökulmasta nyt olisi vihdoin Itä-Suomen aika. Nykyinen mukaan luettuna, neljän viimeisen hallituksen aikaan väylähankkeisiin on käytetty Suomessa kaikkiaan 8 miljardia, tästä pääosa on mennyt pääkaupunkiseudulle ja muualle Etelä- ja Länsi-Suomeen. Vain noin 500 miljoonaa on saatu kolmen Itä-Suomen maakunnan alueelle.
”Tällaisella suhteella ei voida jatkaa, kun koko maan voimavarat ja kehitysmahdollisuudet on saatava käyttöön ja jotta voimme pitää hyvinvointimme myös tulevaisuudessa” sanoi Mylle…