Suomen talous on viimein lähtenyt kasvuun. Nyt on pidettävä huolta, että se ei jää vain eteläisen Suomen tai länsirannikon yksinoikeudeksi. Itä-Suomi painii edelleen synkkien työttömyyslukujen kanssa ja hallituksen säästöpäätökset niin työllisyysrahoista kuin koulutuksesta ovat viemässä työkaluja vaikuttaa niihin. Talouden näkymä on varsin erilainen, katsoo sitä Helsingistä tai Valtimolta käsin.
Pohjois-Karjala on jo jonkun aika ollut eräs maamme synkimpiä työttömyysalueita. Syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maakunnan työvoimasta 12,4% oli työtä vailla. Tämä tarkoittaa lähes 10 000 ihmistä. Heistä noin puolet on erilaisten työllisyyspalveluiden piirissä tällä hetkellä. Aktiivisilla palveluilla maakunnassa ollaan saatu pitkässä juoksussa merkittäviä tuloksia, mutta jotta pääsisimme työllisyyskehityksessä muun maan vauhtiin, tarvitaan lisää tukea ja erilaisia voimavaroja.
Suomessa käytetään kokonaisuudessaan edelleen huomattavasti vähemmän resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuin muissa pohjoismaissa. Meillä raha ohjautuu työttömyyden seurausten lievittämiseen työttömyyskorvausten kautta, mutta itse työttömyyden pois hoito on meillä aliresursoitua. Tarvitsemme vahvemman otteen aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan ja selvästi vahvempia panostuksia työnvälitykseen sekä palkkatuen turvaamiseen. Näin meillä olisi vahvemmat työkalut työllisyyskehityksemme turvaamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen.
Nykyinen hallitus on valitettavasti käytännössä ajanut sosialidemokraattien viime hallituksessa luoman nuorisotakuun rahoituksen alas. Hankalassakin taloudellisessa tilanteessa sillä pystyttiin varsin hyvin auttamaan nuoria joko työn, harjoittelun tai koulutuksen piiriin, eivätkä he näin ollen jääneet tyhjän päälle. Paljon kehuja malli sai juuri siitä, että sillä pystyttiin katkaisemaan monen nuoren työttömyysjakso ennen sen pitkittymistä. Nuorisotakuun elvyttäminen tulee nostaa vahvasti tulevan politiikan keskiöön.
Muuttuvien työmarkkinoiden, koventuneen kansainvälisen kilpailun ja työllisyysasteen kestävän nostamisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että vahvistamme osaamisen ja sivistyksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen pohjaa. Suomi kilpailee maailmalla laadulla, osaamisella ja korkealla jalostusasteella. Vientivetoisena kansantaloutena tämä on meille elintärkeää.
Vahva työllisyyskehitys tarvitsee tuekseen ihmisten tukemista, ei tönimistä. Kestävää työllisyyttä luodaan tukemalla ihmisiä koulutuksen kautta ja liikkuvuuteen kannustamalla. Keskeistä on toteuttaa niitä positiivisia rakennemuutoksia, jotka tukisivat työllisyyttä ja työtä etsiviä ihmisiä.
Pohjois-Karjala on jo jonkun aika ollut eräs maamme synkimpiä työttömyysalueita. Syyskuussa työ- ja elinkeinoministeriön mukaan maakunnan työvoimasta 12,4% oli työtä vailla. Tämä tarkoittaa lähes 10 000 ihmistä. Heistä noin puolet on erilaisten työllisyyspalveluiden piirissä tällä hetkellä. Aktiivisilla palveluilla maakunnassa ollaan saatu pitkässä juoksussa merkittäviä tuloksia, mutta jotta pääsisimme työllisyyskehityksessä muun maan vauhtiin, tarvitaan lisää tukea ja erilaisia voimavaroja.
Suomessa käytetään kokonaisuudessaan edelleen huomattavasti vähemmän resursseja aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kuin muissa pohjoismaissa. Meillä raha ohjautuu työttömyyden seurausten lievittämiseen työttömyyskorvausten kautta, mutta itse työttömyyden pois hoito on meillä aliresursoitua. Tarvitsemme vahvemman otteen aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan ja selvästi vahvempia panostuksia työnvälitykseen sekä palkkatuen turvaamiseen. Näin meillä olisi vahvemmat työkalut työllisyyskehityksemme turvaamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen.
Nykyinen hallitus on valitettavasti käytännössä ajanut sosialidemokraattien viime hallituksessa luoman nuorisotakuun rahoituksen alas. Hankalassakin taloudellisessa tilanteessa sillä pystyttiin varsin hyvin auttamaan nuoria joko työn, harjoittelun tai koulutuksen piiriin, eivätkä he näin ollen jääneet tyhjän päälle. Paljon kehuja malli sai juuri siitä, että sillä pystyttiin katkaisemaan monen nuoren työttömyysjakso ennen sen pitkittymistä. Nuorisotakuun elvyttäminen tulee nostaa vahvasti tulevan politiikan keskiöön.
Muuttuvien työmarkkinoiden, koventuneen kansainvälisen kilpailun ja työllisyysasteen kestävän nostamisen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että vahvistamme osaamisen ja sivistyksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen pohjaa. Suomi kilpailee maailmalla laadulla, osaamisella ja korkealla jalostusasteella. Vientivetoisena kansantaloutena tämä on meille elintärkeää.
Vahva työllisyyskehitys tarvitsee tuekseen ihmisten tukemista, ei tönimistä. Kestävää työllisyyttä luodaan tukemalla ihmisiä koulutuksen kautta ja liikkuvuuteen kannustamalla. Keskeistä on toteuttaa niitä positiivisia rakennemuutoksia, jotka tukisivat työllisyyttä ja työtä etsiviä ihmisiä.
Kommentit
Lähetä kommentti