Siirry pääsisältöön

Miten raideliikenteen kilpailuttaminen lisäisi junavuoroja Itä-Suomessa?

Tiedote 3.10.


Raideliikenteen vuorojen vähentäminen ja palvelun heikkeneminen asemilla on vähentänyt ihmisten luottamusta rautateihin. Luottamusta lisätään vain palvelua parantamalla. ”Onko perusteita olettaa, että vähäliikenteisillä radoilla liikenteen kilpailuttaminen toisi lisää toimijoita ja lisäisi tarjontaa Itä-Suomen radoille?” kysyi kansanedustaja Riitta Myller (sd) raideliikenteen tulevaisuudesta käydyssä välikysymyskeskustelussa eduskunnassa. 

Tarvitsemme lisää raideliikennettä Suomeen. Liikennettä on houkuteltava maantieltä rautateille. ”Tämä edellyttää uusia investointeja, mutta nyt esitettävällä kilpalutusmallilla tämä ei onnistu” sanoi Myller. Hallituksen malli tuhlaa jo olemassa olevia julkisia resursseja jakamalla ne uusille yksityisille toimijoille, sen sijaan että se edellyttäisi niiltä uusia investointeja rataverkkoon ja kalustoon. 

”Miten hallituksen mallilla lisätään raideliikennettä ja mahdollistetaan valinnanvapaus, kun valtakunnallinen monopoli jaetaan alueellisiksi” jatkoi Myller.

Yhteiskunnan on huolehdittava, että julkinen ja kohtuuhintainen liikenne, myös raiteilla, on tarjolla koko Suomessa. Epäonnistuneen kilpailutuksen suurimman laskun maksajiksi uhkaavat nyt joutua pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Itä-Suomi ja sen asukaat sekä yritykset.   Raideliikenteen kehittäminen tarvitsee pidemmän aikavälin realistisen vision, jotta palvelut ja rataverkon kehittäminen voidaan turvata tulevaisuudessakin kaikkialla Suomessa. ”Kilpailuttaminen on hyvä renki, mutta huono isäntä, siksi kilpailun avaaminen rautateiden henkilöliikenteessä on tehtävä asteittain niin, että liikenteeseen saadaan lisää kalustoa, resursseja sekä aitoa kilpailua” sanoi Myller.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lakko on mielenilmaus epäoikeudenmukaisuudelle

On monta syytä sille, että ammattiyhdistysliike osoittaa mieltään aktiivimallia vastaan. Kun ammattiyhdistysliike suostui palkkoja ja muita työehtoja heikentävään KiKy-sopimukseen sille luvattiin, että työttömyysturvaa ei leikata. Jo tässä vaiheessa ammattiyhdistysliike asettui työttömien tueksi. Sosialidemokraatit puolestaan tekivät kaikkensa lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä, että työttömyysturvaleikkausta aktiivimallin tapaan ei olisi hyväksytty. Mallin epäoikeudenmukaisuus on siinä, että kovinkaan monella pitkäaikaistyöttömällä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa työttömyysturvansa leikkaantumiseen. Mistä löytyy työnantajia, joilla on tarjota työtä 1 1/2 h viikossa tai päiväksi kuukaudessa? Enempää työvoimaviranomaiset kuin työnantajat, työnhakijoista puhumattakaan, eivät tiedä miten lakia kentällä toteutetaan. Edes se ei ole selvää, miten asetettu aktiivisuuskriteeri tulkitaan. Ja tässä sopassa työtön yrittää selviytyä. Työttömyysasteen nostaminen on kaikkien suoma...

Hyvää Pääsiäistä!

Terveiset Pielisen jäältä.

Aktiivimallin sudenkuopat

Suomalaiset ovat oikeudentajuista kansaa. Nyt oikeudentajua on koeteltu kunnolla, kun hallitus on eduskunnan enemmistön siunauksella tuonut Suomeen ns. aktiivimallin, jolla työttömiä patistellaan työllistymään. Lain kumoamiseksi tehtyyn kansalaisaloitteeseen on kerätty jo yli 120 000 nimeä. Kansalaisten tuntoja on kysytty myös gallupissa. Siinä kysymys oli kuitenkin harhaanjohtava. Kysyttiin pitääkö työttömän olla itse aktiivinen työllistymisessään. Totta kait jokainen on aktiivinen ja näin pitääkin olla. Ongelma on siinä, että työttömän muutoinkin niukkaa leipää leikataan myös silloin, jos kaikista ponnisteluista huolimatta työtä tai työvoimapoliittista palvelua ei löydy eikä ole tarjolla. On sanottu, että mallia on otettu muista pohjoismaista. Ehkä nimi, mutta ei sisältöä. Olisi oikeudenmukaista, että kun keppiä tarjotaan, olisi myös porkkana eli mahdollisuus toimia esitettyjen ehtojen mukaan. Nythän näin ei ole. Ihmiset ovat tulleetkin aivan oikein sanomaan, että mallia p...