Siirry pääsisältöön

Haluaako hallitus aidosti säilyttää Itä-Suomen EU-tuet?

TIEDOTE                                                                                                                  22.11.2017




”Hallituksen EU-politiikka on paitsi ponnetonta myös tavoitteissaan ristiriitaista”, sanoi kansanedustaja Riitta Myller (sd) eduskunnassa keskiviikkona. Samaan aikaan kun unionin alue- ja rakennepolitiikan rahoitus leikkaantuu rajusti Brexitin vuoksi, haluaa Suomi edelleen pienentää EU:n yhteistä rahoitusta, mutta sanoo samalla hakevansa nykyistä enemmän rahaa Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen tukeen. Kun on selvää, että tämä yhtälö ei tule onnistumaan, ovat Itä- ja Pohjois-Suomi vaarassa menettää valtaosan nykyisistä alue- ja rakennetuista. Tämä on iso huoli, kun hallituksen oma aluepolitiikka on samaan aikaan kutistettu olemattomaksi.

”Erityisen huolissaan tilanteesta ovat korkeakoulut, jotka pelkäävät rahoituksen vähenemisen vaarantavan niiden innovaatio- ja kehittämistoiminnan, jolla on suora yhteys Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysedellytyksiin”, sanoi Myller. Suomen on toimittava johdonmukaisesti. EU:n budjetilla mahdollistetaan yhteisen politiikan toteuttaminen. EU:n alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on alueellisten kehityserojen tasoittaminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen koko EU:n alueella.

”Rusinoita ei voi poimia pullasta. On selvää, että jos ei ole valmiutta katsoa EU:n yhteistä hyvää, ei voi odottaa myöskään omien tavoitteiden toteutumista” Myller sanoo.



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lakko on mielenilmaus epäoikeudenmukaisuudelle

On monta syytä sille, että ammattiyhdistysliike osoittaa mieltään aktiivimallia vastaan. Kun ammattiyhdistysliike suostui palkkoja ja muita työehtoja heikentävään KiKy-sopimukseen sille luvattiin, että työttömyysturvaa ei leikata. Jo tässä vaiheessa ammattiyhdistysliike asettui työttömien tueksi. Sosialidemokraatit puolestaan tekivät kaikkensa lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä, että työttömyysturvaleikkausta aktiivimallin tapaan ei olisi hyväksytty. Mallin epäoikeudenmukaisuus on siinä, että kovinkaan monella pitkäaikaistyöttömällä ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa työttömyysturvansa leikkaantumiseen. Mistä löytyy työnantajia, joilla on tarjota työtä 1 1/2 h viikossa tai päiväksi kuukaudessa? Enempää työvoimaviranomaiset kuin työnantajat, työnhakijoista puhumattakaan, eivät tiedä miten lakia kentällä toteutetaan. Edes se ei ole selvää, miten asetettu aktiivisuuskriteeri tulkitaan. Ja tässä sopassa työtön yrittää selviytyä. Työttömyysasteen nostaminen on kaikkien suoma...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hyvää Pääsiäistä!

Terveiset Pielisen jäältä.
Lähetä kommentti
Lue lisää

Aktiivimallin sudenkuopat

Suomalaiset ovat oikeudentajuista kansaa. Nyt oikeudentajua on koeteltu kunnolla, kun hallitus on eduskunnan enemmistön siunauksella tuonut Suomeen ns. aktiivimallin, jolla työttömiä patistellaan työllistymään. Lain kumoamiseksi tehtyyn kansalaisaloitteeseen on kerätty jo yli 120 000 nimeä. Kansalaisten tuntoja on kysytty myös gallupissa. Siinä kysymys oli kuitenkin harhaanjohtava. Kysyttiin pitääkö työttömän olla itse aktiivinen työllistymisessään. Totta kait jokainen on aktiivinen ja näin pitääkin olla. Ongelma on siinä, että työttömän muutoinkin niukkaa leipää leikataan myös silloin, jos kaikista ponnisteluista huolimatta työtä tai työvoimapoliittista palvelua ei löydy eikä ole tarjolla. On sanottu, että mallia on otettu muista pohjoismaista. Ehkä nimi, mutta ei sisältöä. Olisi oikeudenmukaista, että kun keppiä tarjotaan, olisi myös porkkana eli mahdollisuus toimia esitettyjen ehtojen mukaan. Nythän näin ei ole. Ihmiset ovat tulleetkin aivan oikein sanomaan, että mallia p...
Lähetä kommentti
Lue lisää