Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii tavoitteiden nostamista – ilmastokymppi kokoaa keskeiset toimet

Tiedote

- Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii järeitä toimenpiteitä, jotka on käynnistettävä välittömästi. Tosiasia on, että ilmastotavoitteita joudutaan tiukentamaan, jotta Pariisin sopimuksen tavoite, että maapallon lämpötilan nousu pysähtyy lähelle 1.5 C astetta, voisi toteutua, ja jotta maapallo säilyisi elinkelpoisena tuleville sukupolville, toteaa kansanedustaja, SDP:n ympäristövaliokunnan vastaava Riitta Myller. Eduskunta kävi tänään keskustelun valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030.

- Ilmastotavoitteisiin pääseminen vaatii, että toimien on oltava monipuolisia ja tavoitetason huomattavasti nykyistä korkeampi. Pariisin ilmastosopimus on kriittisen tärkeä askel, jonka sitoumusten täyttäminen vaatii kaikilta enemmän.  Nyt etenemme pikkuaskelin, kun pitäisi olla jo täydessä juoksuvauhdissa, vertaa Myller.

- Uudessa kansainvälisessä tilanteessa EU:n on otettava johtajuus globaalissa ilmastopolitiikassa. Suomen tulee ottaa aktiivisempi rooli EU:ssa. Suomen vaikutusmahdollisuudet globaaliin ongelmaan löytyvät syvenevästä kansainvälisestä yhteistyöstä EU:n ja muiden organisaatioiden kanssa.

- Suomen tulee nähdä ilmastotavoitteiden saavuttaminen mahdollisuutena. Hyvin koulutettuna ja osaamiseen panostavana kansakuntana hyödymme välttämättömyydestä panostaa uuteen ilmastomyönteiseen teknologiaan ja palveluihin.

- Tarvitaan laaja muutos kohti ympäristöystävällistä yhdyskuntarakennetta, kokonaan uutta lähestymistapaa tuotantoon, kuluttamiseen ja liikkumiseen. Lisäksi tarvitaan kulttuurista muutosta kohti vähemmän aineellisia hyödykkeitä kuluttavaa elämäntapaa.

- Suomessa yksi keskeinen väline ilmastotavoitteiden saavuttamiseen on biotalous. Satsaus biopolttoaineisiin on kuitenkin nähtävä vain siirtymäkauden ratkaisuna, ja siirtyminen kestävämpiin ratkaisuihin on aloitettava nyt, sanoo Myller.

***

Myller on koonnut ilmastokymppi-listaan keskeisiä askeleita ilmaston muutoksen pysäyttämiseksi ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi:

1. Pariisin ilmastosopimuksen tavoiteisiin pääsemiseksi EU:lla oltava valmius nostaa nopeallakin aikataululla päästövähennystavoitteitaan. EU:n on myös otettava entistä selvemmin globaalin ilmastopolitiikan suunnannäyttäjän rooli.
2. Suomen on oltava EU:ssa aktiivinen toimija. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen on Suomelle mahdollisuus, ei uhka. Hyvin koulutettuna ja osaamiseen panostavana kansakuntana hyödymme välttämättömyydestä panostaa uuteen, ilmastomyötäiseen teknologiaan ja palveluihin. Tarvitaan kokonaan uutta lähestymistapaa tuotantoon, kuluttamiseen ja liikkumiseen.
3. Tavoitteet ovat kovat. Pariisissa sovittiin, että kehittyneet teollisuusmaat vähentävät hiilidioksidia 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Jo nyt tiedetään, että tämä ei tule riittämään, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää lähelle 1.5 C astetta. Tarvitaan huomattavasti enemmän, jotta maapallo pysyy elinkelpoisena myös tuleville polville.
4. Suomessa keskeinen väline tavoitteiden saavuttamisen on biotalous ja biopolttoaineet. Liikenteessä biopolttoaineet on nähtävä siirtymäkauden ratkaisuna. Biopolttoaineiden tuotannon lisäys heikentää hiilinielua ja luonnon monimuotoisuutta. Pidemmällä aikavälillä arvokasta luonnonvaraamme, metsiä, onkin käytettävä kestävämmin, pitkäikäisiin tuotteisiin ja puurakentamiseen. Siirtyminen kestävämpiin ratkaisuihin, myös liikenteen osalta, on aloitettava nyt.
5. Kaupungit ja kunnat tekevät merkittäviä päätöksiä, joilla on vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen. Yhdyskuntarakenteen on tuettava vähäpäästöistä liikkumista kuten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Digitaalisuuteen perustuvia liikennepalveluja on kehitettävä sekä kaupunkien sisäiseen liikenteeseen että turvaamaan maaseudun palvelut.
6. Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa 35 miljardia euroa, tämä on 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän summan ohjaamisella ilmastomyönteisiin hankintoihin voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien innovaatioiden läpimurtoihin. Julkisen sektorin hankintaosaamista on parannettava, jotta mahdollisuudet osataan käyttää tehokkaasti.
7. Raideliikennettä on kehitettävä. Toimivat ja nopeat ratayhteydet koko maan runkoverkoksi ja niihin nojaavat yhteydet kaupunkien välille ja sisäiseen liikenteeseen.
8. Kulutuksen ilmastovaikutuksista 1/4 syntyy ruuasta. Hävikkiä syntyy niin alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupassa kuin kotitalouksissa. Hävikkiä on pystyttävä vähentämään kaikissa vaiheissa. Aivan ensiksi toimiin on ryhdyttävä julkisissa ruokahankinnoissa.
9. Yritys- ja muilla valtiontuilla on ohjattava tuotantoa ja kulutusta ilmastoystävälliseksi. Kaikessa lainsäädännössä on huomioitava toiminnan vaikutukset ilmaston lämpenemiseen.
10. Kestävä kehitys, ympäristön, työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaateet on sisällytettävä kaikkeen toimintaan.

Lisätiedot: Riitta Myller, p. 050 512 0145